Aamun lumo

Pitkästä aikaa kävelin aamutuimaan jokirannasta Uudenmaankadulle. Yhdeksältä alkoi melkoinen rääkki steppilaudoilla. Alkusoittona sain yksin nauttia hämärän vaihtumisen kalpeaksi sarastukseksi, jonka tulenkarvainen rusko kruunasi kaukana taivaanrannassa. Kuva on Luostarinmäen kupeelta, hiljaiselta kadulta. Siellä piti oikein pysähtyä ihastelemaan näkymää, josta puhelinkuva antaa turhan hailakan vaikutelman. Mutta hetki säilyy mielessä. Ja kintuissa muisto siitä, mitä niistä revittiin seuranneen tunnin mittaan!