Kaupungin liikuntapalvelukeskus erinäisine tukijoineen järjesti Kepein askelin kesään -tapahtuman tänään klo 11 - 14 Paavo Nurmen stadionilla. Pitihän sinne mennä, kun kerran kutsun kuulin. Naapurista löytyi kaveri, jonka kanssa on tallusteltu keskiviikkoisin yhdeksäksi jumppaamaan. Ne treenit ovat nyt tauolla, kunnes syksy koittaa. Niinpä kummallekin sopi hyvin kuitata viikon yksi ulkoilu parin tuhannen muun vanhuksen joukossa. Alkajaisiksi käteen työnnettiin auringonkeltainen kassi, josta löytyi yhtä ja toista hyödyllistä. Ohjelmaa piisasi musisoinnista yhteislauluun ja liikuntaesityksiin. Runsaan tunnin puhua porisi Aira Samulin, tilaisuuden ikivireä vetonaula. Kyllä on erinomainen tämä Aira: pitkään saimme kuulla, mitä ihmeitä hän on saanut aikaan. Moni on käynyt jopa Hyrsylänmutkassa asti taivastelemassa sekä Hyrsy-kissaa - rauha sen suurelle sielulle - että itse Airaa. Nykyisin kohteena on emännän itselleen pystyttämä vanhuudenkoti, jonka lainoissa vielä riittää maksamista. Siksi Aira yhä juoksee ja tanssii rahan perässä, kuten kuulemma pojanlapset osuvasti ovat kommentoineet, ja pysyy niillä toimin vetreänä.
Airan jälkeen tavalliset pulliaiset näyttivät, kuinka senioritansseissa pyörähdellään. Sitten päästiin ihan itse viheriölle kokeilemaan keppijumppaa, sauvakävelyä, bocciaa, jalkapalloa, rullaluistelua, mölkkyä, saappaanheittoa, mökkiläisen kuntopiiriä ja tikanheittoa. Tikkoihin en tosin tohtinut kajota, kun en kuitenkaan olisi osunut edes taulun taustalevyyn. Sää suosi, vaikka tuuli ajeli pilviä taivaalla. Niitä ei onneksi kertynyt tarpeeksi sadetta tihuuttelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti