Vaikka 50 vuotta on vierähtänyt koulun päättymisestä valkoisiin lakkeihin, useimpien jalka nousi yhä ketterästi. Mutta yötä myöten tämä porukka ei enää jaksanut toistensa seurasta nauttia. Kun jo aamupäivällä aloitettiin visiitillä vanhassa opinahjossa, niin iltaseitsemältä oltiin valmiit lopettamaan pitkäksi venynyt lounas vanhan, kunnianarvoisan pankkirakennuksen hiilikellarissa. Kukin lähti saapastelemaan tai ajelemaan omaan kotiinsa. Niin ainakin luulen...
perjantaina, toukokuuta 29, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti