Kutsuja kuulostellen

Keskipäivän autiossa hiljaisuudessa kävelevä voi jo tuulen suhinasta tavoittaa tuntuman outoihin virityksiin. Vanhan kaislikon kahina ohjaa taivaltajaa kuulostelemaan, mitä leivonen livertää, tiira kirahtelee, varis räähkäisee. Jotain muutakin tuntuu ilmassa liikkuvan. Yhtäkkiä pari kaurista pyrähtää niityn poikki. Ja vanhan tammimetsikön suojissa ohikulkija huomaa puun tyvessä ammottavan onkalon. Lieneekö joskus joku shamaani solahtunut siitä aliseen? Paikka kuiskii yhä arvoituksiaan, joita ehkä nykyihminenkin aistii, jos pysähtyy ja suostuu ottamaan vastaan viestejä oman arkensa tuolta puolen.