Yksi kevään merkeistä on Saaristolaismarkkinat, jotka paraikaa täyttävät jokirannan alapuolellani. Eilen kojuja pysytettiin kovalla tohinalla ja kolinalla. Tänään kauppa jo käy. Mutta väkeä on vähänlaisesti. Kolakka tuuli ja hyytävän kylmä sää pitävät ihmiset sisätiloissa, luulisin. Ihan parvekkeeni alapuolella myydään sinappeja. Ulkoilmaravintolaankin olisi vallan sopiva matka, mutta tyydyin oman keittiön lounastarjoiluun.
Huomennakaan en markkinoilla poikkea, sillä kutsu on käynyt Siuntioon. Siellä pääsen osalliseksi melkein 140-vuotiaitten synttäreistä. Ans kattoo, onko tanssikengillä käyttöä. Sellaiset näet on kehotettu ottamaan mukaan ja jättämään lahjat tuomatta. Kirjaimellisesti en tätä toivetta noudata, sillä hommasin kummallekin käsin kudotut villasukat. Virkut vanhukset pääsevät potemasta kylmiä varpaita, vaikka istuisivat päivät pääksytysten kiikkustuolissa. Eivät kyllä istu, mutta se on toinen juttu. Sukat luultavasti löytävät käyttönsä.
1 kommentti:
Ja ikä oli mitä? Onnea heille.
Lähetä kommentti