Viikonloppuna sain nähdäkseni kirjan, jonka kansista skannasin viereiset kuvat. Hyvä ystävä on yksi kirjan kirjoittajista, oikea
avoimen yliopiston puolesta puhuja ja kehittäjä. Teos tarjoaa kattavan katsauksen sen 30-vuotiseen toimintaan Suomessa. Suosittelen kirjaa kaikille, joita aihepiiri kiinnostaa.
Vaikka artikkeleista löytyy teoksen painavin anti, juuri nyt
kuvitus sai minut hanakasti tarttumaan kirjaan ja tuomaan sen yhä uudestaan katseltavaksi kotona jokirannassa. Jo kansi pysäyttää: avara meri, taivas pilvessä, kaukana saarella majakka kohoamassa uhkaavia pilviä päin - ja ohjailemassa kulkukelpoisille reiteille öin ja päivin, säässä kuin säässä. Kuva vertautuu avoimeen yliopistoon ja ilmentää tarkasti sen olemusta.
Lisää ihmeteltävää ja ihasteltavaa löytyy kunkin luvun alusta. Valokuvaaja Eero Roine oli saanut kenenkään jarruttelematta toteuttaa kuvitusideoitaan. Niistä kehkeytyi jännittäviä assosiaatioita esiin houkuttelevia koosteita, joita ei sivuuta yhdellä tai kahdellakaan silmäyksellä. Kuvia huomaa tuijottavansa pitkään ja hartaasti. Samalla mieli askartelee mahdollisten tulkintojen tuottamiseksi. Naurattaa mukavasti, kun luulen älyäväni, mitä kuvaaja tarjoaa hoksattavaksi ja miten kuvat kytkeytyvät kulloiseenkin artikkeliin.
Elän tätä nykyä niin voimakkaasti kuva-aikaa, että näin poimin ja saan vinkkejä mahdollisiin omiin töihini. Vaikka kohta siirryn kokeilemaan videokuvausta, tiedän jo, etten tyystin hylkää stil-kuvia. Ehkä piankin yrittelen, mitä kollaaseilla saisi ilmaistuksi erinäisistä aikanaan tärkeistä askareista (kuten melontakisoista), joista on tallella kosolti kuvia.
Viikonloppuna sain nähdäkseni kirjan, jonka kansista skannasin viereiset kuvat. Hyvä ystävä on yksi kirjan kirjoittajista, oikea avoimen yliopiston puolesta puhuja ja kehittäjä. Teos tarjoaa kattavan katsauksen sen 30-vuotiseen toimintaan Suomessa. Suosittelen kirjaa kaikille, joita aihepiiri kiinnostaa.
Vaikka artikkeleista löytyy teoksen painavin anti, juuri nyt kuvitus sai minut hanakasti tarttumaan kirjaan ja tuomaan sen yhä uudestaan katseltavaksi kotona jokirannassa. Jo kansi pysäyttää: avara meri, taivas pilvessä, kaukana saarella majakka kohoamassa uhkaavia pilviä päin - ja ohjailemassa kulkukelpoisille reiteille öin ja päivin, säässä kuin säässä. Kuva vertautuu avoimeen yliopistoon ja ilmentää tarkasti sen olemusta.
Lisää ihmeteltävää ja ihasteltavaa löytyy kunkin luvun alusta. Valokuvaaja Eero Roine oli saanut kenenkään jarruttelematta toteuttaa kuvitusideoitaan. Niistä kehkeytyi jännittäviä assosiaatioita esiin houkuttelevia koosteita, joita ei sivuuta yhdellä tai kahdellakaan silmäyksellä. Kuvia huomaa tuijottavansa pitkään ja hartaasti. Samalla mieli askartelee mahdollisten tulkintojen tuottamiseksi. Naurattaa mukavasti, kun luulen älyäväni, mitä kuvaaja tarjoaa hoksattavaksi ja miten kuvat kytkeytyvät kulloiseenkin artikkeliin.
Elän tätä nykyä niin voimakkaasti kuva-aikaa, että näin poimin ja saan vinkkejä mahdollisiin omiin töihini. Vaikka kohta siirryn kokeilemaan videokuvausta, tiedän jo, etten tyystin hylkää stil-kuvia. Ehkä piankin yrittelen, mitä kollaaseilla saisi ilmaistuksi erinäisistä aikanaan tärkeistä askareista (kuten melontakisoista), joista on tallella kosolti kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti