Hain aamulla pari tilaamaani alekirjaa. Toinen niistä on Marguerite Yourcenarin Turhan taistelun kuvaus. Sen ostin, koska vuosien takainen tuntuma saman kirjailijan Hadrianuksen muistelmista on yksi täysin valtaansa ottaneista lukukokemuksista. Yhtä vangitsevaa oli lukea hänen kirjoittamaansa pienoisromaania Armonlaukaus. Se on hyllystäni kadonnut. Ehkä olen sen lainannut tai antanut jollekulle. Hämärästi muistan teoksen jonkin Baltian maan sota-ajan kuvauksena, jossa aatelisperheen kotiin on pakko ottaa miehittäjien upseereja. Muutaman perheenjäsenen ja upseerin välille syntyy toinen toisensa tajuava kosketus, joka ei teoksen esittämissä oloissa voi jatkua ja kehittyä, mutta saa lukijan pohtimaan katastrofin keskelle äkkiä aukevia inhimillisyyden keitaita. En muista, miten kirjan nimi tulee perustelluksi. Mutta pysyvän jäljen kirja on minuun jollakin tavalla jättänyt. Samaa voin sanoa Yourcenartin kuuluisimmaksi mainitusta teoksesta Hadrianuksen muistelmat, joka on historiallinen romaani.
Nyt lukemista odottaa kirjailijan varhaisteos, esipuheineenkin vain satasivuinen. Saa nähdä, kykenenkö yhä vaikuttumaan Yourcenarin tekstistä kuin silloin ennen. Toistaiseksi osaan sanoa vain sen, mitä takakansiteksti lupaa: Alexis eli Turhan taistelun kuvaus on aristokraattiperheen turhautuneen vesan tunnustuskirje vaimolleen.
Tongin taas hiukan Wikipediaa omaksi ja muiden iloksi. Tässä löytöjä:
Marguerite Yourcenar (oik. Marguerite Cleenewerck de Crayencour, 8. kesäkuuta 1903, Bryssel – 17. joulukuuta 1987, Mount Desert Island, Yhdysvallat) oli ranskalainen kirjailija, joka ensimmäisenä naisena hyväksyttiin Ranskan akatemiaan vuonna 1980. Hänen valintaansa tuki hyvin voimakkaasti akateemikko Jean d’Ormesson, joka lausui myös tervetuliaispuheen hänen tullessaan Akatemian jäseneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti