Monen ylettömän synkän päivän jälkeen tuuli lakaisi pilvet taivaalta. Ja mitä se saikaan ihmisissä aikaan! Jokirantaan ilmestyi kävelijöitä niin kuin muurahaiskeon pintaan elämää auringon paahtaessa kekoa. Kuva ei aivan selkeästi puhu puolestaan, mutta paikalla olleena todistan, että väkeä oli ja on liikkeellä.
Jotkut penkeille istahtaneista halailivat autuaasti. Ulkoinen lämpö tuntui houkutelleen esiin lämpöä sisältä keskenään jaettavaksi. Sen hehkun tunnisti ohikulkijakin.
sunnuntaina, tammikuuta 20, 2008
Ihmiset kuin muurahaiset
Monen ylettömän synkän päivän jälkeen tuuli lakaisi pilvet taivaalta. Ja mitä se saikaan ihmisissä aikaan! Jokirantaan ilmestyi kävelijöitä niin kuin muurahaiskeon pintaan elämää auringon paahtaessa kekoa. Kuva ei aivan selkeästi puhu puolestaan, mutta paikalla olleena todistan, että väkeä oli ja on liikkeellä.
Jotkut penkeille istahtaneista halailivat autuaasti. Ulkoinen lämpö tuntui houkutelleen esiin lämpöä sisältä keskenään jaettavaksi. Sen hehkun tunnisti ohikulkijakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti