Sunnuntaisen korpivaelluksen jälkikuvat silmissä hoitelen kaupunkiolon pikku askareita. Metsä houkuttelisi, mutta näinä päivinä sinne tuskin tulee lähdetyksi. Mikä olisi asfaltintallaajan retkeillessä, kun Metsähallitus on rakennuttanut oivallisia nuotiopaikkoja ja niiden ääreen jyhkeän laavun. Mutta eipä ole tuli pysynyt aisoissa, vaan on päässyt täysin polttamaan metsäpirtin leiripaikan laidalta. Sieltä jäi sekä mieleen että kameran muistiin orpona törröttävä piippu ja tulisijan tynkä. On näköjään saanut tupa rauhassa palaa maan tasalle. Läheinen ulkorakennus ja laavu säästyivät, eikä kevääntuoretta metsääkään ole tuhoutunut. Vain lähimpien honkien rungot ovat mustuneet. Riihimäellä roihusi eilen keskeneräinen matkakeskus. Sen saa rakennetuksi melko pian uudestaan, mutta metsän uusiutuminen suurpalon jäljiltä veisi vuosikymmeniä. Vaikka palot aika ajoin taitavat hoitaa metsää, Kurjenrahkan levollisten korpien soisi säästyvän niiltä pitkään. Vasta löydettyä paratiisia ei hennoisi heti menettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti