maanantaina, toukokuuta 26, 2008

Hoito pelastakoon!

Tilanteet vaihtelevat, sairastumiset säikäyttävät. Hädän hetkellä löytyy onneksi apua. Mutta ei ole helppo tunnistaa, milloin itse kukin tosissaan tarvitsisi apua. On kaiketi peri-inhimillistä torjua sairauden tuntoa ja sinnitellä sen odotuksen varassa, että kurjat tuntemukset paranisivat itsekseen ja päivät toistuisivat taas turvallisesti entisten laisina. Eipä toistunut tämä päivä mukavana serkulleni, vaan käsittämättömän kurja olo pakotti hänet tilaamaan itselleen ambulanssin. Sairaalassa selvisi pian, ettei kotiin ole vähään aikaan lähtemistä, vaan ensin on kuljettava leikkaussalin kautta kaikkine jälkikiemuroineen. Illansuussa operaatio alkoi ja vie aikansa, kuten tyttärelle oli kerrottu. Nyt odotamme ja toivomme parasta. Ja luotamme siihen, että osaava henkilökunta saa lopultakin aikaan käänteen kohti tervehtymistä. Huomenna toivoakseni voin käydä tervehtimässä potilasta. Katsoin jo sairaalan sivuilta ohjeita, joiden mukaisesti osaan olla viemättä esimerkiksi kukkia, koska niistä voi olla haittaa potilaalle. Jonkin lehden voisin antaa tuliaiseksi odottamaan sitä hetkeä, jolloin lukeminen alkaa taas kiinnostaa.

Ei kommentteja: