Näinä aikoina on tullut katsotuksi kunnon leffoja. Viimeisin kirjastolaina osui vappuaattoon, jolloin katsojana pääsin minäkin mukaan myöhäiskeskiaikaiseen meininkiin sellaisena kuin Pier Paolo Pasolini sitä vuonna 1970 valmistuneella elokuvallaan tarjoilee. Muistaakseni olen nähnyt leffan tuoreeltaan. Mutta ei haittaa, sillä näitä teoksia kelpaa katsella yhä uudestaan. Boccaccion kuuluisat eroottiset tarinat ovat nekin tulleet luetuiksi kauan sitten. Silti en tarkistamatta muistanut edes sitä, että niitä on kaikkiaan sata. Kehyskertomuksen mukaan - jää elokuvassa syrjään - mustaa surmaa paenneet nuoret niitä kertoivat ajankuluksi toisilleen. Elokuvaansa Pasolini on valinnut kymmenen tarinaa, joista yhdessä hän esiintyy itse, kuten ylle kopioitu kuva näyttää. Roolihahmokseen hän on valinnut maalaustaiteen mestarin, joka kisälleineen toteuttaa isotöisen freskon erään kirkon seinään. Ja roolihahmonsa suulla Pasolini tuo ilmi jotakin myös omasta taiteen tekemisen hulluudestaan leffan viimeisellä repliikillä. Suomeksi se kuulostaa tältä: "Miksi nähdä vaivaa taiteen tekemiseksi, kun sen kuvitteleminen on niin helppoa!"
Näinä aikoina on tullut katsotuksi kunnon leffoja. Viimeisin kirjastolaina osui vappuaattoon, jolloin katsojana pääsin minäkin mukaan myöhäiskeskiaikaiseen meininkiin sellaisena kuin Pier Paolo Pasolini sitä vuonna 1970 valmistuneella elokuvallaan tarjoilee. Muistaakseni olen nähnyt leffan tuoreeltaan. Mutta ei haittaa, sillä näitä teoksia kelpaa katsella yhä uudestaan. Boccaccion kuuluisat eroottiset tarinat ovat nekin tulleet luetuiksi kauan sitten. Silti en tarkistamatta muistanut edes sitä, että niitä on kaikkiaan sata. Kehyskertomuksen mukaan - jää elokuvassa syrjään - mustaa surmaa paenneet nuoret niitä kertoivat ajankuluksi toisilleen. Elokuvaansa Pasolini on valinnut kymmenen tarinaa, joista yhdessä hän esiintyy itse, kuten ylle kopioitu kuva näyttää. Roolihahmokseen hän on valinnut maalaustaiteen mestarin, joka kisälleineen toteuttaa isotöisen freskon erään kirkon seinään. Ja roolihahmonsa suulla Pasolini tuo ilmi jotakin myös omasta taiteen tekemisen hulluudestaan leffan viimeisellä repliikillä. Suomeksi se kuulostaa tältä: "Miksi nähdä vaivaa taiteen tekemiseksi, kun sen kuvitteleminen on niin helppoa!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti