maanantaina, maaliskuuta 10, 2008

Meri velloo, ranta kutsuu

Eiliseltä merenrantaretkeltä jäi silmiin näkymä tuulen ajamasta, korkealla vellovasta vedestä. Kuvankin perusteella vesi päilyy ihmeen kirkkaana. Olisiko se peräti puhdasta? Kesällä kyllä samenee, kun läheiselle Airistonselälle kaiketi taas läjitetään satamasta ruopattua myrkkymaalipitoista liejua ja levätkin intoutuvat lisääntymään. Näin ylhäällä en ole vettä ennen nähnyt tässä rannassa. Jo keväällä vesi yleensä pakenee niin, että kivireunuksesta veteen on parin metrin sorapohjainen kaistale, joka viheriöi vehmasta nurmea. Syksyllä alueen valtaa joutsenpari ja tuo poikueensa matalaksi heinikoksi muuttuneelle alueelle taapertelemaan. Silloin paikka on ihmisille kävelykelvoton jo pelkästään haisevien, isojen jätöskasojen takia. Elleivät ne riitä ajamaan ihmisiä tiehensä, urosjoutsen sähisee uhkaavasti ja osoittaa, keille ranta kuuluu. Viime syksynä tosin huvilan omistajat ryhtyivät puolustamaan omia oikeuksiaan heittelemällä kiviä rantaan yrittäneiden joutsenten niskaan ja saivat isot linnut karkoitetuksi lähialueille. Onnistunut operaatio?

Ei kommentteja: