Täksi aamuksi olin saanut autolle ajan käsinpesuun ja -vahaukseen enkä ruvennut sitä perumaan. Ajoin auton hoitoon ja palasin lähes autiota Puutarhakatua kävellen jokirantaan. Samaan syssyyn tuli maistetuksi, miltä tuima tuisku tuntuu. Kelpasi! Sellainen kuuluu Pohjolan asukkaan talvi-iloihin. Huomenna jo tämäkin tuisku on muisto vain.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti