Oi aikoja, oi nuoruuden muistoja! Tänään niitä verestettiin 50-luvun malliin Puolalan koulussa, kun Turun Riento järjesti jumppareilleen tilaisuuden esiintyä. Minutkin hälytettiin sinipukuisten porukkaan, kun piti saada kokoon edes muutama sellainen, joka oli mukana edellisen kesän SunSvoli-tapahtumassa Tampereella. Puoli vuotta sinne harjoiteltiin oikein kunnolla ohjelma, josta tuli havaituksi, että aika ei aina paranna varsinkaan muistamista: ohjelman loppua ei enää osannut millään. No, luovuus kutsuttiin hätiin ja lyhennettiin kuuden minuutin esitystä roimasti - naamat leveässä hymyssä. Niin päästiin pälkähästä.
Yleisö tosin luuli musiikin sopivasti vaihtuessa jo eräässä aiemmassa kohdassa, että siinä se oli, ja rupesi innokkaasti taputtamaan. Mutta eihän meitä kuutta lavalle päässyttä niin vain saatu lopettamaan, kun vastikään oli tunti harjoiteltu ahtaassa pukuhuoneessa. Se esitettiin, mikä oli suunniteltu!
Sitten otettiin ryhmäkuva ja saatiin kahvin kanssa torttua.
Nyt ihmetellään, alkaako meille sadella lisää esiintymispyyntöjä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti