sunnuntaina, heinäkuuta 05, 2009

Koroisten kulmalta

Muinaisen piispanistuimen tuntumassa Aurajoen rannassa seisovat edelleen sijoillaan piispantilan maita hoitaneen lampuodin rakennukset. Mutta pari vuosisataa paikkaa asuttaneen suvun jäseniä ei enää löydy pihapiiristä. Navetan ikkunoissa tosin paistavat yhä kyltit, joista näkyy, että puutarhanhoito on ollut maanvuokraajien leipäpuuna Koroisissa. Sittemmin yritys on kasvanut suuriin mittoihin, kun se siirtyi kappaleen matkaa Liedon puolelle ja samalla uudistui. Kotinsakin perhe vei muualle. Vanhat rakennukset ovat arvokas suojelukohde - ilman että kukaan pitäisi niistä huolta! Tilanne surettaa entisiä, pitkäaikaisia asukkaita. Jokin yhteisö pitää paikalla nyt kahvilaa. Tallissa toimii kirppari.
Minun tietooni kyseinen suku ja sen myötä kaunis, mutta rappioitumaan jätetty tila tulivat tutuiksi jokirannan asuntoni myynnin yhteydessä. Puutarhayrittäjät näet olivat kuulleet muuttoaikeistani, ottivat yhteyttä ja sitä rataa. Maaliskuun alussa tehtiin kaupat. Viime yönä näin unta heistä ja heidän puutarhoistaan, aamulla pyöräilin katsastamaan paikan. Kas, kas: on pian elokuun alku, jolloin viimeistään on määrä taas tavata ja ruveta hoitamaan asuntohommaa loppuun. Unet ovat ihmeellisiä viestintuojia, totta tosiaan!

2 kommenttia:

emarjatta kirjoitti...

Koromat lienevät kotoisin Koroisista;näin olen ymmärtänyt. Värien käyttö helpottaa lukemista!

Lissu kirjoitti...

Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan ainakin Suomessa. Ja nimi näyttää olevan enne: Koroinen - Koroma. Värien käytöstä sen verran, että vasta kovin myöhään huomasin sen mahdolliseksi ja samalla lähes ainoaksi tavaksi jaksottaa tekstiä kappaleiksi. Kun kirjoitan, tekstin saa asetelluksi kappaleittain, mutta julkaistessa se pakkautuu pötköksi. Kumma juttu. Hyvä jos värit tuntuvat auttavan lukemista. Siksi niitä rupesin käyttämään.