Tähtikirkas iltayö

Yksi unelma toteutui eilen, kun seesteisen ja lämpimän päivän päätteeksi taivaalle kertyneet ohuet pilviverhot yön tullen väistyivät etelään, ja tähdet alkoivat erottua paljain silmin katsottaviksi. Tällaisen pimenevän hetken varalle oli tiedossa mainio paikka: ihan kaupungin kupeesta löytyy laakea kumpare sopivan etäällä ulkoiluteiden valaisimista. Moottoritien rakennustöiden alta on näet aikoinaan poistettu valtavasti maa-ainesta, joka maisemoituna ja helppokulkuisena nyt palvelee vaikkapa satunnaisia tähtien tarkkailijoita. Pikku hiljaa pääsin minäkin jyvälle, että iso tupla-w:n näköinen kuvio on Kassiopeia. Erotin myös Anromedasta tähtiä kuin helminauhasta. Jopa itse galaksi näkyi. Näkyipä myös vikkelästi liikkuvia valopisteitä, joista jotkut sammuivat yhtäkkiä. Vain pari niistä oli lentokoneita... Kun kohta alkaa totinen kaamos, taivasta tähtineen pääsee tutkailemaan uudestaan, kunhan pilvet pysyvät loitolla. Seuraavalla kerralla ensi töikseni tarkistan, että näen Joutsenen kuvion ja koko Orionin, josta toistaiseksi tunnistan vain Väinämöisen viikatteeksi nimetyn osan.