Käsky-elokuvaan löytyy kuvia netistä, mutta niiden käyttö esim. tällaisessa blogissa on estetty. Kun 15. syyskuuta kävin taas leffassa, kukaan ei estänyt kuvaamasta julistetta teatterin aulassa. Valot mokomat tosin paistavat hankalasti lasipinnasta - ei haittaa kovinkaan paljon. Itse elokuva askarruttaa yhä. Mistä tarinassa perimmältään on kyse? Kun nuori (!) jääkäriupseeri kieltäytyy punavankien lahtaamisesta ja vaatii heidän viemistään tuomittaviksi sotatuomioistuimessa, tulee ilmi hänen uskonsa järjestäytyneeseen, sivistyneeseen yhteiskuntaan, jossa jokainen saakoon oikeudenmukaisen kohtelun. Upseerin ääni hukkuu remuavien sotilaiden eläimelliseen tappohurmaan.
Toisen kolauksen upseerin usko humaaniin sivistykseen saa sotatuomarin luona. Tämä osoittautuu omiin nautintoihinsa uppoutuvaksi - ja hukkuvaksi - elostelijaksi, joka jumalana jakelee ja toteuttaa pikaisia kuolemantuomioita. Punaisia kaatuu läjäpäin, vaikkakin "annoksittain" toisin kuin jääkäriupseerin oman joukkueen toteuttama suurieleinen kertapyyhkäisy. Lohduton näkymä ihmisen mahdollisuuksiin toimia sivistyneen kuorensa mukaisesti paljastuu siinä loppupuolen kohtauksessa, jossa omat ampuvat jääkäriupseerin. Ihminen on peto, joka liikkuu ja tuhoaa laumoina. Siinä leffan teema sellaisena kuin minä sen tässä ja nyt tavoitan.
Sain aiheen tarkistaa ylle kirjoitettua, kun toinen leffan nähnyt muistutti parista olennaisesta seikasta, jotka olin ohittanut. Ensinnäkin naisvanki oli armahdettu. Jääkäriupseeri lunasti hänet vapaaksi suostumalla makaamaan tuomarin kanssa. Ihmeekseni olin unohtanut seuraavan kohtauksen lähes tyystin: Nainen kulkee poispäin avoimella pellolla. Ratsain paikalle pelmahtanut jääkärin oma joukkue ei hyväksy tämän viimeisen punikkinaisen jättämistä tappamatta. Yksi joukosta ryntää sapeli tai miekka koholla naisen perään, mutta juuri ennen iskua kajahtaa kiväärin luoti. Sen ampuu jääkäriupseeri, joka siis surmaa miehen omasta joukkueesta. Sitten seuraa toinen kuolemanlaukaus, joka tappaa jääkäriupseerin. Nainen pelastuu hyppäämällä kaatuneen ratsastajan hevosen selkään. Ratsukko kiitää tiehensä. Niinpä teemaksi tarkentuu oikeudenmukaisuuden tavoittelu ja sen osoittautuminen illuusioksi.
torstaina, syyskuuta 11, 2008
Leffasta vielä
Käsky-elokuvaan löytyy kuvia netistä, mutta niiden käyttö esim. tällaisessa blogissa on estetty. Kun 15. syyskuuta kävin taas leffassa, kukaan ei estänyt kuvaamasta julistetta teatterin aulassa. Valot mokomat tosin paistavat hankalasti lasipinnasta - ei haittaa kovinkaan paljon. Itse elokuva askarruttaa yhä. Mistä tarinassa perimmältään on kyse? Kun nuori (!) jääkäriupseeri kieltäytyy punavankien lahtaamisesta ja vaatii heidän viemistään tuomittaviksi sotatuomioistuimessa, tulee ilmi hänen uskonsa järjestäytyneeseen, sivistyneeseen yhteiskuntaan, jossa jokainen saakoon oikeudenmukaisen kohtelun. Upseerin ääni hukkuu remuavien sotilaiden eläimelliseen tappohurmaan.
Toisen kolauksen upseerin usko humaaniin sivistykseen saa sotatuomarin luona. Tämä osoittautuu omiin nautintoihinsa uppoutuvaksi - ja hukkuvaksi - elostelijaksi, joka jumalana jakelee ja toteuttaa pikaisia kuolemantuomioita. Punaisia kaatuu läjäpäin, vaikkakin "annoksittain" toisin kuin jääkäriupseerin oman joukkueen toteuttama suurieleinen kertapyyhkäisy. Lohduton näkymä ihmisen mahdollisuuksiin toimia sivistyneen kuorensa mukaisesti paljastuu siinä loppupuolen kohtauksessa, jossa omat ampuvat jääkäriupseerin. Ihminen on peto, joka liikkuu ja tuhoaa laumoina. Siinä leffan teema sellaisena kuin minä sen tässä ja nyt tavoitan.
Sain aiheen tarkistaa ylle kirjoitettua, kun toinen leffan nähnyt muistutti parista olennaisesta seikasta, jotka olin ohittanut. Ensinnäkin naisvanki oli armahdettu. Jääkäriupseeri lunasti hänet vapaaksi suostumalla makaamaan tuomarin kanssa. Ihmeekseni olin unohtanut seuraavan kohtauksen lähes tyystin: Nainen kulkee poispäin avoimella pellolla. Ratsain paikalle pelmahtanut jääkärin oma joukkue ei hyväksy tämän viimeisen punikkinaisen jättämistä tappamatta. Yksi joukosta ryntää sapeli tai miekka koholla naisen perään, mutta juuri ennen iskua kajahtaa kiväärin luoti. Sen ampuu jääkäriupseeri, joka siis surmaa miehen omasta joukkueesta. Sitten seuraa toinen kuolemanlaukaus, joka tappaa jääkäriupseerin. Nainen pelastuu hyppäämällä kaatuneen ratsastajan hevosen selkään. Ratsukko kiitää tiehensä. Niinpä teemaksi tarkentuu oikeudenmukaisuuden tavoittelu ja sen osoittautuminen illuusioksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti