tiistaina, huhtikuuta 01, 2008

Japania kohti

Lähes 20 vuotta olen tohkannut Kioton sammalpuutarhoista ja toivonut, että joskus saisin ne nähdä. Toive on toteutumassa, sillä näillä näkymin lähden syksyllä kiertomatkalle Japaniin. Matka on jo varattuna. Niinpä olen hissun kissun valmistautunut reissuun, etten olisi aivan sokea ja kuuro, kun vihdoin pääsen kaukaisille saarille. Mistäpä muusta kuin kirjoista meikäläinen ylen määrin koulunpenkkiä kihnannut tietonsa hankkisi. Äsken sain kahlatuksi loppuun jyhkeän, lähes 600-sivuisen alan perusteoksen, jonka kansista näkyvät kopiot ohessa.
Moni seikka sai selityksensä asiantuntevista artikkeleista, vaikka kaikkea en kertalukemisella pysty omaksumaan. Jo nimien ja outojen käsitteiden määrä typerryttää paikoitellen niin, että sivuja tulee vain silmäilleeksi. Silti tuntuu kuin orastavaa ymmärrystäkin olisi päähän tarttunut. En ole ennen tiennyt, kuinka riippuvainen Japani on ollut Kiinan ja myös Korean kulttuurivaikutteista, enkä myöskään sitä, kuinka sujuvasti japanilaiset ovat muuntaneet muiden keksinnöt omikseen. Näin sai selityksensä sekin tuore tapaus, kun Japanista tultiin ihmettelemään Suomen koululaitoksen Pisa-oivallisuutta ja tehtiin saman tien sopimus mm. alakoulun äidinkielen kirjojen kääntämisestä japaniksi!
Myös shintolaisuuden ja buddhalaisuuden keskeisyys japanilaisten elämässä kirkastui samoin kuin se, että shintolaisuus elää vain Japanissa. Erikoislaatuiset puutarhat lienevät esimerkki syvään juurtuneesta luonnonjumaluuksien palvonnasta. Se on osa kyläyhteisöjen shintolaisuutta, johon kytkeytyy myös jumalallisena ammoisista ajoista periytyneen keisarin palvonta.

Ei kommentteja: