Muuttopuuhat vievät ajatuksia niin, ettei tänään tullut edes puhelinta kameroineen mukaan torireissulle. Olisi ollut mainiota kuvattavaa Huskon savukalakatoksella. Siellä kasvaa jo uusi sukupolvi komean Roope-lokin perillisiä. Yksi poikaisista päivysti paikalla. Emoa ei näkynyt. Niinpä virityin miettimään omaa jälkikasvuani. Tytär ja vävy lähtevät tänään hakemaan esikoistaan Göteborgista, jossa tämä on ahkeroinut ensin talven opiskelijana, sitten kesän apulaisena tutkimusryhmässä. Luonnontieteiden kandidaattina vaihto-opiskelijaksi matkannut neito pysähtyy Turkuun suorittamaan maisteriopintojaan. Tampereella opiskelu jää siis tällä erää. Hiukan nuorempi sisko muuttaa Raumalle luokanopettajakoulutukseen. Asunto on jo löytynyt, kun taas Ruotsista palaava majailee lukiolaissiskon tapaan vanhempiensa luona, kunnes oma luukku löytyy. Että meillä kyllä riittää tavaroiden roudaamista lähiviikkoina!
Kuvan sisarukset ovat pojan ja miniän lapsia. Onneksi heistä kumpikaan ei ole tänä syksynä muuttamassa minnekään. Kunpa urheilevan pojanpojat selkävaivat hellittäisivät ja myös sisko säilyisi vammoitta toisin kuin viime syksynä! Silloin jalka vikuuntui pahasti, mutta parani sentään kevään mittaan. Kuvaa katsoessa muistuu mieleen äitienpäivä, jolloin istuttiin kai ensi kertaa talven jälkeen ulkona syömässä. Kuvia otettiin, kuinkas muuten, mutta oheinen, hiukan käsitelty otos jäi näin kauaksi aikaa odottamaan esille pääsyä. Eipä sentään turhaan odottanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti