Hellettä pitää jokirannassa niin kuin kuulemma merellä Ahvenanmaan tuntumassa, josta äsken tuli tekstiviesti: aurinkoiset päivät ja kuutamoyöt tekevät purjehduksesta lähes ylittämättömän nautinnon. Ymmärrän viikon takaisen Utön-reissun jälkeen, mistä on kysymys. Kävelisin mielelläni vaikkapa ensi vuoden elokuun alussa uudestaan suosikkipaikkaani saaren eteläisimpään niemen kärkeen. Sinne on pystytetty muistomerkki, jonka kuva näkyy yllä ja joka kertoo karusti sen, ettei meri aina ole lempeä. Muistomerkin taustana on Drakenin miehistölle kohtalokas Öröbodan luoto. Seppeleestä löytyi maininta, että sen ovat laskeneet Drakenin uhrien muistoksi Korpilahden (?) järvipelastajat. Osoitteella hylyt.net löytyy tämä selostus muistomerkin aiheesta:
Dragsfjärdissä vuonna 1919 rakennettu puulaiva oli siirtynyt sikäläisestä omistuksesta kapteeni Niilo Saarisen ja kauppias J.E. Tervaisen omistukseen keväällä 1929. Aluksen koko oli 410 brt (296 nrt) ja pituus 42,96 metriä. Siinä oli purjeitten lisäksi 60 hevosvoimainen apukone, joka vastikään oli vaihdettu pienempään. Isompi moottori oli aiheuttanut huolestuttavaa värinää koko laivan rungossa. Kokeneen kapteenin komennossa M/Aux Draken toimitti rahtiliikennettä Itämerellä.
Lokakuun 16. vuonna 1929 laivaan lastattiin puutavaraa Oulun satamassa. Seuraavana päivänä 11-henkinen miehistö kapteeneineen suuntasi kohti etelän satamia. Matkalla se poikkesi Uuteenkaupunkiin, josta se lähti 6.11. kohti Kööpenhaminaa. Tuuli yltyi Ahvenanmerta lähestyttäessä ja radio varoitti myrskystä. Tätä ei laivalla tiedetty, koska alukselta puuttui radio. Utön kohdalla myrsky täytti jo laivaa vedellä ja Saarinen päätti kääntää keulan kohti majakkaa. Mahtava vesilasti teki aluksesta ohjauskyvyttömän, mutta purjeilla suunnassa vielä pysyttiin. Pian myös pieni apukone sammui ja samalla hiljenivät myös konevoimaiset pilssivesipumput. Myös kahdesta käsikäyttöisestä pumpusta toinen murtui ja laivan kohtalo alkoi olla sinetöity.
150 metrin päässä Utön majakkasaarelta Draken karahti Öröbodan-nimiselle luodolle ja murskautui. Pelastusvenettä irrottamassa ollut puosu menehtyi ensimmäisenä hylyn yli pyyhkivään aaltoon. Toinen uhreista iski päänsä Utön rantakivikkoon ja kolmas menehtyi luodolla. Vielä kaksi miestä huuhtoutui aallon mukana näkymättömiin ennenkuin saarelaiset saivat miehet ankarien ponnistelujen jälkeen turvaan kaksi päivää onnettomuuden jälkeen. Maltillisesta toiminnastaan luodolla antoi Merenkulkuhallitus kapteeni Saariselle tunnustuksen, ja pelastustyössä mukana olleet saivat presidentin myöntämän hengenpelastusmitalin. Vain niukalti hylkyjätettä on pohjassa muistuttamassa tapahtuneesta. Tapaus järkytti suurta yleisöä ja painostuksen takia meripelastustoimintaa jouduttiin uudistamaan perusteellisesti.
Muistomerkki Drakenin haaksirikosta pystytettiin Utön saaren Kesnäsin niemeen 60-vuotis- muistojuhlan kunniaksi.
Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti