Heinolassa kuulemma vietetään meneillään olevaa vanhusten viikkoa huipentamalla tapahtumat tämän päiväiseen juhlaan. Se lienee yhä meneillään, kun tätä kirjoitan. Lupasin olla hengessä mukana, mistä blogijuttu olkoon todisteena. Sain ennakkoon puheen luonnoksen, jonka varassa hyvä ystävä kohottaa tai on kohottanut tunnelmaa juhlapuhujana. Jäin lukemani perusteella miettimään, mikä nimitys itsestäni tuntuisi osuvimmalta: olenko vanhus, ikäihminen, ikääntyt, seniori, eläkeläinen vai mikä kumma? Huomaan, että useimmiten vielä pätee oma nimi. Olen silti ihan oikeasti myös vanhuuseläkeläinen, mikä ensi alkuun hätkähdytti, mutta pian edulliseen (!) tosiasiaan sopeutui. Mutta yhä tilanne herättää kummasti hilpeyttä. Esimerkiksi railakas ystävätär lohkaisi taannoin mojovasti lähettämällä 70-vuotisjuhlaansa kutsun, jossa ensimmäisenä komeili kuvan lentäjämummo. Siinä ei kierrelty eikä kaarreltu, vaan tunnustettiin, että vanha mikä vanha ja silti eläväinen.
Taru Kolehmainen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus) pohtii vanhus-sanan käytön ongelmaa artikkelissa, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 28.12.1999, päivitetty nettiin 7.7.2008. Siteeraan jutun loppua: "Näkisin kysymysten heijastavan kuitenkin ennen muuta sitä ahdistusta, jolla nuoruutta palvovassa yhteiskunnassamme suhtaudutaan vanhenemiseen. Se tuntuu useinkin olevan suurempi ongelma muille kuin vanhuksille. Vanhenemiseen liittyvät kielteiset asiat halutaan kätkeä kiertoilmausten piiloon, sellaisten kuin kolmas ikä, seniori, veteraani, kultainen ikä, ikinuori, varttunut, kypsään ikään ehtinyt tai harmaa pantteri. Iäkäs ja ikääntynyt kuulostavat nekin neutraalimmilta kuin vanhus, samoin ikäihmiseen liittyvä pirteän leikillinen sävy tuntuu häivyttävän ikääntymisen kielteisiä puolia.
Kaipa sana vanhus kuopataan lopullisesti silloin, kun me suuret ikäluokat vartumme kypsän iän seniorisarjaan ja alamme riehua ikinuorina harmaina panttereina kultaisen iän kerhoissa." Kippis, kaikille lukijoille - ikään tuijottamatta! Eletään ja iloitaan, kunnes juhlat on juhlittu.
1 kommentti:
Näin on . Niin äkkiä kaikki on loppu ja sitten on jo myöhäistä.Minä en suostu kuuntelemaan Vanhus-sanaa -aika on sen syönyt , ihmisikä on pidentynyt .Tuskin ikääntynyt äitini on halukas kertomaan kellekään , että "vanhin tyttäreni -vanhus"!! Kuullaan vain omalla nimellä , ainakin paremman puutteessa.
Lähetä kommentti