Näinä aikoina valoa kaipaa. Ihmeeksi riittää, kun näkee auringon sellaisena kuin pari iltapäivää sitten: ikkunanäkymä hehkui tovin kullankarvaisena. Se oli talven kaitaa antia, mutta totta tosiaan peräisin auringosta, joka paistoi matalalta, vinosti. Kukkimaan valmistautuva orkidea nautti sen pienen hetken, aivan pienen hetken vain, jonka osaksensa sai.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti