Surua serkun kuolemasta lievittävät hänen kauniisti kasvavat lastenlapsensa: kolme poikaa ja tyttö. Eilen sain viettää pari tuntia kvartetista kahden nuorimman kanssa, että pikkuisten isä sisarensa kanssa pääsi järjestämään isoäidin hautajaisia. Vaikka näiden lasten läheltä on hiljan poistunut äidinisä, heitä ei kuoleman lopullisuus vielä kosketa. Iloisen innokkaana sekä kolmi- että viisivuotias elää hyviä hetkiä. Ruoka ja uni maittavat, samoin leikit. Lelukaupassa kumpikin asiantuntevasti tutki, minkä pikku esineen haluaisi itselleen, ja sopeutui vastalauseitta vähäisen budjetin rajoihin. Ostosten jälkeen maistui jäätelö - pojalle suklaata, tytölle mansikkaa. Lisää hauskutusta tarjosi Turun pääkirjaston lastenosasto. Sen lattioista löytyy läpinäkyvällä levyllä peitettyjä onkaloita, jotka on sisustettu satumaisesti. Lapset etsivät niitä kuin aarteita. Kun kirjaston piha-aukiolta vielä löytyi ihmeellisiä teoksia, aikuisten vakavuus ja vaivihkaiset kyyneleet hälvenivät lasten mielestä kuin pilvet jokirannan yltä. Auringossa käveltiin kohti lapsenvahdin kotia, josta lapset pian haki oma isä ja lasten ikioma täti.
keskiviikkona, heinäkuuta 02, 2008
Elämä voittaa
Surua serkun kuolemasta lievittävät hänen kauniisti kasvavat lastenlapsensa: kolme poikaa ja tyttö. Eilen sain viettää pari tuntia kvartetista kahden nuorimman kanssa, että pikkuisten isä sisarensa kanssa pääsi järjestämään isoäidin hautajaisia. Vaikka näiden lasten läheltä on hiljan poistunut äidinisä, heitä ei kuoleman lopullisuus vielä kosketa. Iloisen innokkaana sekä kolmi- että viisivuotias elää hyviä hetkiä. Ruoka ja uni maittavat, samoin leikit. Lelukaupassa kumpikin asiantuntevasti tutki, minkä pikku esineen haluaisi itselleen, ja sopeutui vastalauseitta vähäisen budjetin rajoihin. Ostosten jälkeen maistui jäätelö - pojalle suklaata, tytölle mansikkaa. Lisää hauskutusta tarjosi Turun pääkirjaston lastenosasto. Sen lattioista löytyy läpinäkyvällä levyllä peitettyjä onkaloita, jotka on sisustettu satumaisesti. Lapset etsivät niitä kuin aarteita. Kun kirjaston piha-aukiolta vielä löytyi ihmeellisiä teoksia, aikuisten vakavuus ja vaivihkaiset kyyneleet hälvenivät lasten mielestä kuin pilvet jokirannan yltä. Auringossa käveltiin kohti lapsenvahdin kotia, josta lapset pian haki oma isä ja lasten ikioma täti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kiitos Liisu, että uhrasit aikaasi Iiriksen ja Leon kaitsemiseen. Heidi ja erityisesti Sami ja minä arvostimme sitä.
Niinkuin Paula aina vähätteli, ettei hänellä ole lapsille mitään hienoa lahjoja, sanon sinulle saman : "annoit kalleintasi - annoit aikaasi".
Kiitos.
Lähetä kommentti