Uppsalan malliin Turussakin järjestetään akateemisia kävelyitä. Osallistuin eiliseen parinkymmenen muun kiinnostuneen kanssa. Kiertelimme ja kuuntelimme 1,5 tunnin ajan nuorta opasta, joka oli erinomaisesti valmistautunut hommaansa. Osasi vieläpä puhua änkkäämättä. Rundi alkoi alkuperäisen pääoven edestä tuomiokirkon eteläsivustalla. Tästä ovesta kulkivat ennen muinoin vain miehet. Naiset päästettiin kirkkoon pohjoisen eli paholaisen puolen ovesta. Siellä tarjoiltiin jo varhain jumalansanaa suomeksikin, että naisväki edes jotain ymmärtäisi... Mikael Agricolan patsaasta saimme kuulla, että autenttisten muotokuvatietojen puutteessa kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen oli peilin avulla tutkinut omaa naamaansa ja tehnyt merkkimiehestä Jauhiais-version.
Kierros jatkui Turun 1700-luvun asemakaavan pienoismallin äärelle Tuomiokirkkopuistossa. Paikalta näkyy hyvin H. G. Porthanin patsas ja Pinellan rapistunut ravintola. Läheltä löytyy myös 1600-luvun merkkimiehen, Pietari Brahen, muistomerkki. Hänen aikanaan 1640 perustettiin Turun akatemia. Ennen pitkää akatemialle suunniteltiin myös tähtitornia. Se pystytettiin 1819 ikivanhalle vartiomäelle, nykyisin Vartiovuorena tunnetulle. C. L. Engel suunnittelijana ja eräs professori - nimi pääsi jo unohtumaan - kamppailivat pari vuotta siitä, kummin päin pytinki rakennetaan. Arkkitehti hävisi. Turha taistelu, sillä 12 vuoden jälkeen tähtitiede kuten koko yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Akatemiantalon juhlasaliin päästiin sisälle ovista, jotka ovat kopiot alkuperäisistä, Helsinkiin ryövätyistä. Niin kuin myös komea katederi. Seinien kuutta reliefiä ei sentään ole irrotettu ja viety pois Turusta. Enin osa Aktemiataloa on hovioikeuden käytössä. Matkalla pysähdyttiin myös paikkaan, jossa laatta muistuttaa alkuperäisestä katedraalikoulun sijainnista. Siinä koulussa Agricola toimi jonkin aikaa rehtorina, kun ei muuta voinut. No, piispan virka hänet pelasti kurittomilta teinipojilta.
Ryssänmäelle, jolla Turun yliopisto nykyisin toimii, käveltiin V. A. Koskenniemen kaduksi nimettyjä leveitä portaita ja pysähdyttiin professorin ja 1920-luvulta alkaen lähes kymmenen vuotta yliopiston rehtorina toimineen, sittemmin kiistellyn runoilijan patsaalla. Pian nähtiin myös Kolmen vekkulin patsas. Siinä pylvästelevät Lönnrot (s.1802), Runeberg (s. 1804) ja Snellmann (s. 1806). Kukin heistä kirjoittautui Turun akatemiaan lokakuussa 1822.
Komeaksi lopuksi ihailtiin yliopiston keskusaukiolla Arne Ervin suunnitteleman yliopiston avaraa toria, jota rakennukset pylväineen reunustavat kuin italialaista piazzaa. Suihkulähteen partaalla seisoo Wäinö Aaltosen veistämä patsas Genius ohjaa nuoruutta - ja sormi viittaa suoraan Hämeenporttiin, jossa opiskelijapolvi toisensa jälkeen on tuoppia kallistanut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti