Siivet kantavat

Eilen illalla jäi vanhimman lapsenlapsen lähtö maailmalle kuvaamatta. Aihetta olisi ollut dokumentoida, kuinka valtavia matkapakaaseja yksi ihminen saa kuljetetuksi, kun toimeen tarttuu. Satamaan asti sain toimia taksina. Edessä on näet koko lukuvuoden opiskelu Göteborgin yliopistossa NordPlus-stipendin turvin. Onneksi laivaan ja junaan saa kärrätä melkeinpä muuttokuorman lisäkustannuksitta. Tänään kahden aikoihin tuli tekstiviesti perille pääsystä. Uusi, ennakkotietojen mukaan hyvä kämppä odotti vielä asukastaan, jota hövelisti oltiin rautatieasemalla vastassa sikäläisen biokemian ainejärjestön toimesta. Kotiutuminen lienee käynnissä. Kaiketi lähes repeämistilassa olleet rinkka ja valtaisa matkalaukku ynnä kassi ovat jo päässeet ähkystään. Eikä yksinäisyys ehdi muuttajaa vaivata, kun jo tänään illalla joku hyvä kaveri palailee keskemmältä Euroopasta Suomeen jatkamaan opintojaan, mutta pysähtyy toviksi Göteborgiin. Hyvin on neiti asiansa hoitanut. Kelpaa nyt liihotella...