Kiinan-tuliaisia

Illansuussa kuuntelin hyvän tovin, mitä ihmeitä Kaukoidässä tällä kertaa oli nähty. Perhettä ja muuta melontaväkeä oli isohko joukko seuraamassa kisoja kuumankosteassa Kiinassa. Eniten taisivat itse järjestelyt ihmetyttää. Pelkästään vapaaehtoisia työntekijöitä oli mukana 1,7 miljoonaa, kuten ehkä telkkarista kisoja tarkkaan seuranneet muutenkin tietävät - minä en seurannut enkä siis tiennyt! Tuskin mikään muu maa pystyisi rekrytoimaan moista joukkoa... Myös kisapaikkojen väliset pitkät matkat mykistivät matkalaiset jo pelkästään Pekingissä, vaikka Sanghaissakin oltiin mennen tullen. Eivät olleet meikäläiset jalkapatikassa kyenneet katsastamaan sen paremmin Linnunpesää kuin sinistä kuutiotakaan. Kuuluisat rakennukset leijuivat kaukaisina kangastuksina, kun oli ollut pakko palata majapaikkaan. Ostoksille joukko ehti moneen otteeseen. Kotimiestäkin muistettiin kevein tuliaisin: teetä ja taidetta. Paras tuliainen oli tietysti se, että koko seurue selvisi terveenä takaisin piskuiseen Suomeen.