Kyllä taideretkeläisiä ruokakin kiinnostaa. Keskiviikkona onni potkaisi, kun sattumoisin osuimme Mänttään yhtenä niistä kolmesta päivästä, jolloin Mäntän klubi tarjosi maksavien vieraidensa nautittavaksi sienistä ja marjoista koostuvan teemalounaan. Olihan tarjolla muitakin herkkuja kuten ylen hyviä kaalikääryleitä ohi listan. Kylläisinä ja hyvillä mielin jatkoimme retkeä Oriveden Purnuun. Silmät juuttuivat heti portilla ruusuja tulvivaan esitteeseen. Kummia mielteitä alkoi vilistää katsojan päässä lehdykäiseen painetun miehen käärityn pään ja katseen vankina. Eivät olleet kuitenkaan yhtä kauhistuneita kuin edellisen päivän Pekilo-näkymien äärellä. Niistä tässä vielä yksi oudohko muisto.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Juu ja miten syötävän ihana tuo gorilla -näin pienennettynä ! Eli -olihan siellä edes jotain kaunista-tämä gorilla ja se apinan pää !
Lähetä kommentti