Hedda Gabler

Torstaina Turun kaupunginteatterin Sopukassa ensi-iltansa saanut Henrik Ibsenin myöhäiskauden näytelmä Hedda Gabler tuli nähdyksi eilen. Enpä ollut ennen missään osunut tutustumaan tähän nimekkääseen tarinaan. Onneksi nyt oli oiva mahdollisuus kokea tuoreeltaan tiivis 80 minuutin esitys, jota ei hevin unohda. Hedda on näyttämöllä uljas ilmestys, samalla sekä kauhea ilkimys että tuskaansa käpertyvä lohduton outo lintu häkissä. Arkisen nuhju, vielä tuore aviomies elättelee toivetta professuurista, jonka tuloilla pystyisi kustantamaan Heddalle seurapiiristatuksen, mutta unelma uhkaa jäädä toteutumatta. Puolen vuoden häämatka on takana, mahtihuvila asunnoksi upealle rouvalle hankittuna, tulot epävarmoja. On entisiä ihailijoita, joita kaunotar vielä ohjailee. On toinen, hiukan Heddaa nuorempi, punaisessa puvussaan elämää sykkivä nainen, joka tunnustaa aina pelänneensä tätä ja jota kalvakka Hedda häijysti kiusaa. On aviomiehen vanha sukulaistäti, joka pyrkii osalliseksi nuoren parin elämään. Näytelmät ihmiset ovat kohtalokkaasti sidoksissa toisiinsa. Yksi ihailijoista, valkokasvoinen tuomari, kietoo mustiin lankoihin Heddaa, joka puolestaan tuhoaa ihmisiä ympäriltään, ujuttaa väkivaltaisia vihjeitä lopullisesta ratkaisusta jokaiseen kontaktiinsa. Kuolema kutoo verkkoaan, kunnes yksi mies, kirjailija, ja Hedda itse - kohdussaan syntymätön lapsi - ovat saaneet tappavan osuman itse ammutusta luodista. Turun Sanomien kriitikko Irmeli Haapanen (TS 29.9.2007) pitää esitystä äärettömän mielenkiintoisena ja puhdistavana siksi, että Cilla Backin ohjaama Hedda Gabler "on riisuttu kaikesta tunkkaisesta realismista ja naturasta. Esitys on tiukasti tyyliteltyä ja symbolein rikastettua teatteria, jossa on vaikutteita sekä vanhasta eurooppalaisesta että japanilaisesta teatteriperinteestä. Ohjaustyyli on ankara, improvisaation varaan ei jätetä. Jokainen sormen koukistus, pään asento, askel, äänenpaino ja -rytmi on tarkkaan harkittu ja määrätty." Haapanen jatkaa:"Muoto heijastaa hienosti teoksen sisäistä maailmaa. Back on porautunut Heddan pään sisään ja luonut näyttämölle näkemyksensä tämän elämän viimeisistä tunneista, joissa ei totisesti ole mitään vapaata ja rentoa. Hedda on umpikujassa, omien valintojensa ja muiden vaatimusten vanki." Komeata teatteria kerrassaan!